MULLA ON TYÖPAIKKA

Jihuuuu mä en oo enää työtön!! Vajaa 20 päivää lontoossa, enkä ees kerenny alottaa täysteholla työpaikan ettimistä, ja nyt mulla sellainen jo on! Ylpeä uusi waitress täällä intoilee.

Alotin tän tekstin kirjottamisen äsken kun olin syömässä aamupalaa tossa ihan mun työpaikan vieressä. Olisi ollut jotenkin tosi hienoa kirjottaa tänne että atm meiksi syö (ylihintaista)justiinsa leivottua patonkia aamiaiseksi keskellä lontoon hienostoalueen vilinää. Mutta päädyin sitten kirjoittamisen sijasta skypettämään Siljan kanssa ja nyt tapan aikaa matkustamalla metrolla edestakaisin koska ulkona sataa eikä mulla oo enää varaa ostaa mitään mistään kahvilasta..

Tänään käytiin siis pomon kanssa varaamassa pankissa aika pankkitilin avaamiseen ysiltä ja mun vuoro alkaa vasta 12.00. Joten siksi en vaan mee kotiin, vaikka ihan sikanaan halusinkin.

Että sellasta tänään! Ohessa kuva mun aamupalasta:

Trial shifts

Moikkamoi! Oon siis vieläkin tossa creperiessä kokeilu vuoroilla. Eli tähän mennessä oon työskennellyt 15tuntia ilman palkkaa ja ihan oikeasti oon alkanu miettiä että onkohan toi ihan sallittua. Oon kyllä kuullu että vuoron tai kaks sua voidaan pitää palkatta, mikä on ihan fine, muttakun mulla niitä vuoroja tulee 5.. en tiedä, ehkä tää vaan on ihan normaalia tai sitten tätä suomalaista kusetetaan sata-nolla :D jos saan ton työpaikan ni ei siinä sitten mitään mutta jos en niin vähän ketuttaa että oon missanu jo pelkästään tähän mennessä 3 työhaastattelua, enkä mä töitä pelkästä työnilosta mielellään tee.

Jos nyt kuitenkin lykästää ja pääsen palkallisten listoille ni tykkäisin kyllä kovasti olla tuolla töissä. Kaikki työntekijät ja vähän korkeemmatkin tahot on super mukavia ja ystävällisiä. Ja  kaikki puhuu joko portugalia tai espanjaa. alkaa pikkuhiljaa tuntua että jos täällä vuoden viihdyn niin osaan paremmin noita kieliä kuin englantia :D ei siinä, ois sekin mahtavaa!
Mutta siis Tähän mennessä oon lähinnä tarjoillu juomia ja crepejä pöytiin ja ottanu tilauksia. Aluksi oli vaikeaa muistaa pöytien numerot koska esim. Numeroita 5, 15 ja 25 ei ole, joten pöydät ei edes ole numerojärjestyksessä. Ja nyt pitäisi opetella 5sivua menun crepejä ja niiden täytteitä. Ettei homma vaan ois liian helppoa niin kaikki nimet on ranskaa ja vähintään viiden sanan pituisia:D joten ranskankielen taitaminenkin ois kätevää!

            Bongatkaa Juuli kuvasta:

This is a piccadilly line service to cockfosters

Justiisa pääsin mun työkokeilu vuorosta ja nyt istun metrossa kotia päin. Nyt on vaan niin ikävää että Juuli ei oo siellä mua oottamassa, se nimittäin lähti takaisin suomeen tän mahtavan 2viikon jälkeen. Ja minä oon täällä ekaa kertaa oikeesti yksin. Taino, en nyt yksin olemista tiedä, onhan mulla noi hostellikamut kenenkanssa hengata ja jutella mutta you know. Yhy.
No mut onneks vaan 2kk ni saan mun suomineidon takasin tänne kuhan se vaan saa kirjotukset hoidettua ;-)

Tällänen pikainen metropäivitys, mutta nyt pitää mennä kun mun steissi ja (astetta tyhjempi) koti lähestyy!:-)

FIRST JOBINTERVIEW

Tänään mun puhelin soi vähän puolenpäivän jälkeen. Vastasin ja pikaisten esittelyjen jälkeen sain kutsun työhaastatteluun the kensington creperieen! Elikkä kyseessä on sellanen ihana ranskalainen homemade icecream ja vohveli paikka south kensingtonissa!
Taas olin ihan liian ajoissa paikalla ja paniikissa siinä ulkopuolella lueskelin netistä kaikkia vinkkejä haastatteluun ja kysytyimpiä kysymyksiä ('mikä eläin olisit?' Whaat XD). 

Mutta siiis se haastattelu oli ihan ihmeellinen!! Tosi rento ja haastattelija vaa kerto kuinka HIM on sen lempibändi ja siin sivus vähän kertoili siit työstä ja sitä rataa. Jahei tapasin sen paikan pomonkii! Eisiis ollu tarkotus mutta tää haastattelija mainisti hänet ja yhtäkkiä se olikin että mitä jos vaikka ite tapaisitki sen :D  ja sieltähän se pomo asteli pukupäällä ja kerto samantien innoissaan osaavansa suomea ja arvatkaa mitä se sano. JAG ÄLSKÄR DIG XD siinä sitte vähän aikaa kohteliaasti nyökyttelin ja mietin että vitsailiks tää kaveri. Mutta kun molemmat kaverukset vaan tuijotti selvästi kehuja tai jotain kaivaten niin nolona mumisin jotain että 'it's swedish..' . Hymy hyyty vähäks aikaa kaikilta ja sitten kaikki nolona naurettiin ja jatkettiin juttelemista.

Enkä tainnu tolla mun korjauksella ihan kaikkea pilata koska mulla on huomenna harjoitusvuoro !! Eli siis palkaton kokeilu että sovinko heille töihin ja jos ollaan yhdessä sitä mieltä että joo NIIN tällä tytöllä on hyvässälykyssä työpaikka viikon loppuun mennessä!! Jeee♡

Päivän kuvana toimii just napsasemani taiteellinen atm-otos kun juuli ja jarek pelaa biljardia meidän baarissa tässä espanjalaisen musiikin soidessa ;-)

Tipsy

Tarkotus oli lähtä rockpubii juulin, Brunon ja Jarekin kanssa.  Ensin aloteltiin meidän hostellin alakerran pubissa, (taino me juotiin juulin kanssa honeessa jo kolme valtavaa breezer pulloa kun suomalaisia ollaan) ja sitten lähdettiin kohti sovittua päämäärää.
            Joka olikin sitten suljettuna.
Noh eipä siinä mitään, lähdettiin kiertelemään ja etsimään jotain toista paikkaa ja yhdessä pubissa  käytiin vessassakin. Siihen se kai sitten jäikin, sillä vietettiin loppuyö ihanvaan kävellen pitkin autioa oxfordstreettiä ja sohon kuhisevaa aluetta.
   Gettokaupan kautta kotiin ja nyt puoli kuudela nukkumaan. Voisi sanoa että varsin onnistunut ilta kaiken kaikkiaan!

KURREBOLA

Eilen oli Tykon viimeinen kokonainen päivä ja käytiin hyde parkissa ja katsomassa isoaBeniä ja lontoon silmää . Ja Syötiin maailman söpöimmässä pubi/kiinalaisessa ikinä! Siis niin cozy kuin olla ja voi; Seinät oli vuorattu vanhoilla lehtileikkeillä ja perhosilla, katosta roikkui niin paljon kasveja ettei itse kattoa edes näkynyt ja siellä oli vielä avotakkakin!!  Hyde park oli  myös upea ja ihan oikeasti se lintujen ja oravien määrä! kuinka kesyjä ne kaikki oli ja oravatkin kiipeili olkapäillä!:D Londoneye ja Bigben oon jo pariin kertaan nähnyt joten se ei ollut enää niiiiin iso juttu.  (eipä, muutenvaan tuijotin taas suu auki ja silmät pyöreinäXD)

Päivän kuvasaldoa taas vaan lopussa kun ei niitä tällä puhelimella kai muuallekkan voi laitta

Ni-number !

Moikka taas! Tänään siis mulla oli toi national insurance- number haastattelu. Elikkäs toi ni-number käytännössä tarkottaa sitä että multa otetaan veroja palkasta saman verran ku kaikilta muiltakin. Ilman tota se veroprossa olisi vissiinkin jotain 40 :D joten ihan kätevä juttu!
   Mulla kävi vielä tosi hyvä tuuri ton haastattelun varauksen kanssa kun sain sen heti seuraavalle päivälle siitä kun soitin! Taisiis mitä oon muilta kyselly ni niillä on menny sen saamiseen jopa 3viikkoa.
    Seuraavana aamuna sitte heräilin ja keräsin kaiken tarvittavan mukaan; passin, ajokortin ja todistuksen siitä että asun missä väitän asuvani. elikkä kuitin mun tapauksessa hostellin bookkauksesta.
   Hätäsenä lähin jo melkeen 2tuntia ennen sovittua haastis aikaa hostellilta ja päädyin olemaan 45min liian ajoissa paikan päällä :D siinä sitten vähän aikani kuluksi kertelin lähialuetta ja päädyin johonkin sivukujalle kämäseen juutalaiskahvilaan juomaan redbullia ja kuuntelemaan joidenkin venäläisnaisten innokasta keskustelua.
     Lopulta menin sinne haastis paikalle ja oikeesti vieläkin naurattaa se kuinka me 30maahanmuuttajat jouduttiin seisomaan sellasen nauhan taakse ja sieltä kuikuiltiin siistejä toimistotyöntekijöitä ja odoteltiin että joku kutsuisi nimeltä sinne neliöön. Ja ainakun jotain vähänkin poikkeavaa ääntä kuului siltä nauhan 'siistimmältä' puoleta, kaikki valpastu ku mitkäki mangustit :D anyways kun jossain vaiheessa oli se mun vuoro mennä haastateltavaksi en ois halunnutkaan jättää mun mangustilaumaa kun niin paljon jännitti. Mutta hyvin se meni ja oli ehkä maailman helpointa. Se nainen vaan kysy että oonko sinkku, suomenkansalinen ja oonko vielä saanu töitä jne ja that's it. Eikä se ees pyytäny muutaku nähä mun passin. Ja nyt sitten 6viikon sisällä mun pitäis saaha se numero joten jeee!!  Enään vaan puuttuu se työpaikka :D

No kaikki aikanaan! Tänään käytiin juulin kanssa myös lloyds pankissa ja huomenna saan hyvässä lykyssä jopa pankkitilin avattua. Tuplajee!! Sitten tultiinkin kotiin ja loppuilta meni perusmeiningeissä keittiössä chillaillen ja kaikkien kanssa jutellen :)

Alhaalla kuva parhaasta (ja kalleimmasta) pizzasta mitä oon vähään aikaan syönyt:

A funny night

Kello on tasan kahdeksan aamulla. Ja oon vasta käymässä nukkumaan. Ihanvaan koska minä ja juuli juteltiin koko yö keittiössä viikinkimiehen kanssa. Ihan kaikesta kissoista politiikkaan asti eli siis 7tuntia putkeen ja oli mahtavaa. Sitten viikinki lähti töihin ja kaksi italialaista käytännössä pakotti meidät syömään heidän aamupala munakkaansa, joka oli muuten aivan pirun hyvää. Suomalaisena silti yritettiin useaan kertaan kieltäytyä mutta tuloksena meille tungettiin vaan lisää leipää syötäväksi.
               
           Ai että elämä on mukavaa.      

       //edit: se onki sekasin. Sekasin. Puhuu siitä kuinka hallitsee vielä jonain päivänä maailmaa. Silloin ei maahanmuuttajat lisäänny ja pääse valloittamaan maailmaa. Näin on siis tapahtumassa juuri nyt.  Ja niii, oon nykyään sen vihollinen ihan vaan koska kerroin että meripäivillä(festarit) on tullu juotua muutamana päivänä putkeen.

              

Mahtava hostelli

Moikka! Nyt kun tässä sängyssä makoilen eikä oikein väsytä niin ajattelin tulla tänne kertomaan kuinka paljon tykkään tästä hostellista!!

Tosiaan viimevuonna näihinaikoihin olin Hennan kanssa täällä reppureissaamassa eikä ne kaikki hostelli kokemukset olleet ihan parhaasta päästä. Paras oli kyllä se meidän Intialaisen Curry ravintolan yläkerrassa sijaitseva hostelli :D ekakskin se koko paikka haisi ihan currylta ja apua se homeen määrä siinä paikassa.. siis seinissä näkyi kosteus vaurioita ja näytti ihan siltä kuin katosta olisi valunut vettä seiniä pitkin. Ja meidän huoneesta oli esinerkiksi teipattu ilmatointi kanavat kiinni. Eikä tarvinut edes kauaa olla paikan päällä niin jo henkeä ahdisti ( ja minä en yleensä ole millekkään allerginen tai yliherkkä), joten arvatkaapa vaan millaista oli aamulla herätä kun tuntui että henkitorvi oli muurautunut umpeen :D  voi ihana Moldila..

Joten tämä hostelli missä nyt ollaan on aivan mahtava! Sijainti nyt ei ole ihan keskustassa mutta hinta on ERITTÄIN halpa ja täällä on esimerkiksi puulattiat ja vessatkin on supersiistit! Eikä homeesta tietoakaan ;)
    Ja nää ihmisetkin on supermukavia. Eilen juotiin keittiössä ranskalaista viiniä (javiinaa..) ja patonkia ja opeteltiin japanilaisen, ja 2ranskalaisen kanssa toistemme kieliä (lue: kirosanoja) sekä erilaisia tapoja. Tänään taas hengattiin alhaalla ja syötiin nutellaa samalla kun eräs brasilialainen antoi mulle vinkkejä työnhakuun. Vähän oli vaikeaa keskittyä kun pari paikallista puhui vieressä kovaan ääneen kuolemanrangaistuksista:D
 
Mun mielestä on kyllä mahtavaa kun pääsee tutustumaan niin paljon erilaisiin ihmisiin. Täältäkin löytyy ihan kaiken maalaisia korealaisista paikallisiin asti ja jotenkin kaikki ovat hurjan avoimia ja valmiita tutustumaan meihin muihin.

Avartavaa tämä hostellissa asuminen.

Joten voisin kai sanoa että suosittelen. Joskus voi käydä  huono tuuri ja joutuu kunnon homeluolaan mutta sieläkin on sitten muita samassa jamassa, varmasti valmiita itkemään sun kanssa kun ei henki kulje! 
  
Tai sitten saatat päästä näinkin kivaan paikkaan!

Aloitus

Onpas kamalan vaikeeta alottaa. Ikinähän en ole siis blogia pitänyt ja tarkotus oli kirjottaa tämäkin eka teksti jo kaksiviikkoa ennen lähtöä. En saanu aikaiseksi. Sitten Viikko ennen lähtöä. Taisi unohtua. Pari päivää ennen. No ei vaan kerenny. Joten nyt sitten kun olen täällä Lontoossa melkein kolme päivää viettänyt sain vihdoin ja viimein aikaseksi alkaa kirjoittaa.

Elikkäs mun nimi on Jonna ja olen 19vuotias tyttö jolla on aivan kamala halu nähdä maailmaa ja kokea kaikkea. Jo 6vuotiaana haaveilin että pääsisin asumaan jonkun afrikkalaisheimon kanssa ja kokemaan millaista olisi asua majassa jossa on heinäkatto.
   Enää ei välttämättä mun dreamlistin ykkösenä ole vihellyskielen opettelu sademetsässä mutta idea muualla asumisesta on pysynyt. Ja viime vuonna mun mahtavan ystävän kanssa Lontoossa reppureissatessa se iski. Mä tahdon muuttaa tänne. Toki jo ennen sitä reissua haaveissa oli asuminen amerikassa tai britanniassa ja kyllä mä tässä viimevuoden aikana olin muuttamassa aussilaankin mutta jotenkin se Lontoo vaan veti puoleensa.

Joten täällä ollaan ja Ideaalia olisi onnistua saamaan työpaikka täältä ja jäädä joksikin aikaa (vaikka vuodeksi?) tänne. CVeitä tulostelin valtavan pinkan jo suomessa ja niitä olen ihan itse liikkeisiin marssimalla jaellut ja tarkoitus olisi jatkaa samaan malliin niin kauan kunnes saan työpaikan. Ja sitten kun olisi tulonlähde taattuna oilsi mahtavaa saada pieni mukava huone vuokrattua. Ei tarvisi vuotta hostellissa asua (ei sillä, tämä hostelli on aivan mahtavan siisti ja täynnä mukavaa porukkaa!).

Että sellaista! Nyt aattelin käydä nukkumaan että jaksan huomenna juosta perässä ja jaella CVeitä kun mun samalla lennolla tänne lomailemaan tulleet ihanat kamut (♡) shoppailee Oxfordstreetillä.  Öitä!