F I N L A N D

SUOMI KUTSUU

HUOMENNA SUOMEEN. Yhdeksi viikoksi jeeee!! Vaikka oon täällä toitottanu ettei mulla koti-ikävää ole, niin silti oon kyllä enemmän ku innoissani menossa suomessa käymään. Nyt alkaa olla jo perhosia vatsassa ja tänään koko päivän töissä jankutin kaikille että TOMORROOOW koska suomeensuomeen jeeejeee. 

Miettikää, pääsen näkemään mun perhettä ja kavereita ja heppoja ja ah kaikkia yli puolen vuoden tauon jälkeen! Ja siis suomen vihreys ja UIMINEN joessa ja meressä, euromarket, prisma, siwa ja fazer, lihapiirakat, ruisleipä oltermannilla, raejuusto, hk:n sininen lenkki, salmiakki, meripäivät ja en tiiä, ihan kaikki <3

Huomisesta tosin tulee kyllä aika pitkä päivä kun työt alkaa jo 8am. Off oon 4pm ja siitä sitten suoraan piccadilly linella terminal kolmoseen mistä lento lähtee 19.35. Suomessa oon teidän aikaa 00:30, mistä juuli tulee mut hakemaan. Ihanaa voin vaan kuvitella sen tunteen ku helsinki-vantaallaa nään juulin siellä ah ihanaaaa enmaltaoottaa... siitä sitten meen ekaks yöksi mun parhaille kummeille ja maanantai illalla kohti kotkaa ja äiskän ja veljien luo jeeee. Loppu viikko onkin sitten suunnittelematon mutta aikomuksena ois tunkea niin paljon suklaata ja kavereita ja ruisleipää ja perhettä tulevaan viikkoon kuin vaan mahdollista.

Wohoo.

SUOMI TYTTÖJÄ

Ei vitsit, maanantaina sain hengata koko illan suomalaisten seurassa . Ja vielä sellasten joita en ennestään tuntenut vaan he olivat löytäneet mut tän mun blogin kautta! Eikä siinä vielä kaikki vaan pauliina ja mia oikeesti tulivat meille töihin syömään ja sanomaan mulle moi!!

Ja onneksi tuli, koska maanantaina sitten sovittiin että nähdään ja päädyttiin illalla hengaamaan liverpool street aseman luona olevaan the railway tavernaan. Ja siis mulla ainakin oli ihan hurjan hauskaa tyttöjen kanssa;) Ja jotenki me vaan siinä samalla juotiin niitä oluita, ja yhtäkkiä se meidän pubi olikin sulkeutumassa ja hyvä ylläri känni päällä. Tästä me fiksuina lähdettiin etsimään toista pubia mistä voitais vielä yhdet (loppujen lopuksi melkein kolmet) tilata. tässä vaiheessa ei enää ollenkaan jaksanut ketään vaivata se fakta että mulla alkaa 8 seuraavana aamuna työt ja tytöillä lähti lento kanssa aikansin aamulla. Joten loppujen lopuksi juostiin ympäri liverpoolstreetin steissiä jotta kerättäisiin meidän tubeihin. Noh minä päädyin bussimatkalle mutta mia ja pauliina kerkes onneksi vielä vissiin vikaan tubeen.

Noh, aamulla ei enää hymyilyttänyt niin paljoa kun herätyskello soi kuuden jälkeen. Mutta silti koskavaan uusiksi. olikyllä mahtava ilta KIITOS pauliina ja mia että otitte muhun yhteyttä!! Oikeesti, oon ihan otettu. Heti sitten tänne mulle päin viestiä kun uudelleen päätätte tulla tänne lontoon suuntaan!!

Noin 20 yhteiskuvaa me otettiin ja toi alla oleva oli se vähiten heilahtanein.

6KK

Siis apua. Viime keskiviikkona mulla tuli PUOLI VUOTTA täällä täyteen. Ihan hullua. Kuusi kuukautta.

Muistan kun suomessa ennen tänne lähtöä mietin että ihan sama kuinka kamalaa tai yksinäistä täällä tulee olemaan niin 6kk aion sinnitellä. Ja nyt on se 6kk mennyt eikä oo ollu sinnittelystä täällä tietoakaan :D välillä tosissaan mietin että mikä mussa on vikana kun vieläkään se koti ikävä ei vaivaa. Varsinkin kun Juha on täällä nyt ollut sen kuukauden ja valittelee nyt jo ikävää. Meiksi vaan tyytyväisenä porskuttaa eteenpäin ja kuukaudet ja viikot vaan vilisee silmissä :D

Mitäs uutta? No pikkuhiljaa oon alkanut tottua mun poikien poismuuttoon ja juha ja sara on asettunut hyvin taloksi meiän kotikoppiin. Ainiin ja tällä hetkellä meillä on yksi ranskalainen emilie majailemassa kanssa joten tiukkaa tekee tilan puolesta. Ja vähän ehkä ollut muutenkin ongelmia kun me ei ehkä ihan tulla niin hyvin toimeen emilien kanssa kun se on vähän sellainen ranskalainen ja elää kauheemmin meidän muiden mielipiteitä kyselemättä. Muuten se on ihan mukava tyttö, ja on meidän luona vaan kunnes löytää itselleen oman kämpän.

Töissä meillä on taas vaihtunut kengät (tiedän, tärkeetä infoaXD) MUTTA kun me saatiin pitää meidän edelliset työkengät eli punaset conssit itellämme, jeee! Ja tällä hetkellä koko ravintola kuhisee uusia työtekijöitä jotka on trialissa. Melkein kaikki on ranskalisia ja joukkoon mahtuu muutama tosi mukava ja muutama joita ei kauheesti työnteko tunnu kiinnostavan :D mutta annetaan niille aikaa niin eiköhän se siitä..  kamalasti kyllä harmittaa kun paljon ihania vakkareita on lähdössä pois muutaman kuukauden sisällä.

Asiasta aikalailla kukkaruukkuun, mä olen rakastunut Lontooseen. Oikeesti, ahistaa ajatus täältä pois muutosta. Tää kaupunki vaan on niin ihana. Sellaset pienet asiat tekee mut onnelliseksi. Niinkun esimerkiksi supertalented katuesiintyjät, joita täällä riittää on yksi asia mikä AINA saa mut hymyilemään. Ja se että on normaalia hymyillä randomille tubessa tai vaihtaa kuulumisia bussissa jonkun ihan ventovieraan kanssa. Tai kun menen tube asemalta töihin ja kaupasta myyjät moikkailee mulle ja kyselee miten menee ihan vaan koska oon sielläkin käynyt jo puolen vuoden ajan ostamassa aamu/iltapalaa työvuoroista riippuen.

Tällä hetkellä vaan oon niin tyytyväinen mun elämään enkä malta oottaa että pääsen seuraavat puolivuotta täällä viettämään :) 

(Katotaan näitä mun #blessed fiilinkejä sitten huomen aamulla uudelleen kun alotan työt 8 am)

ATM 2am storm

ATM

Oikeesti. Mä. Sulan.

Asteita sen 35 varjossa eikä tää ilma liiku mihinkään. Vähän jotain tuulen tapasta tää välil yrittää mutta kunnon lehmän henkäyksiä nekin.

No mutta ei pidä valittaa. Just finished my shift ja oli tosi jees, ei liian kiireistä ollenkaan. Eikä mun tarvinnut työskennellä terassilla niinkuin eilen. Thankgod, siihen nimittäin paistaa suoraan se kuumin iltapäivä aurinko. Ja meillä oli vielä vikan tunnin aikana 'siideri-koulutus', joten vika tunti meni mukavasti kylmiä siidereitä maistellessa ;) nyt venailen pulu puistossa viestiä nadialta, jos ehkä jaksais lähteä sen kanssa primrose hillille. Ainiin ja juttelen tässä samalla jollekin mukavalle romanialaiselle (?) Naiselle. Hassua miten normaalia tälläsestä vieraille juttelustakin on tullut.

Loppuun todisteeksi snapchat materiaalia.