12kk

                                  12kk

8.1.2016 mulla tuli tasan 12kk siitä kun mä lähdin Lontooseen tykon ja juulin saattamana. Ennen lähtöä asuin kaisalla ja alotin pakkaamisen edellisenä iltana. Ei sitä vissiin oikein tajunnut että mun unelma oli oikeasti ja vihdoin toteutumassa :D Niin kauan tuntuu että tosta muutosta vaan puhui ja suunnitteli ja jossain vaiheessa se olikin ollut vaan kaukainen unelma, jonka toteutumisesta ei oikeasti osannut edes haaveilla.
Mutta mäpä näytin kaikille ja itselleni että unelmat voi pistää toteutumaan ja mun eka Lontoo kotiSevensisters highRoad, woodberry tavern. ja zone 3. Siellä tapasin mitä mahtavimpia ihmisiä, enkä ikinä ois uskonu että olisin heti alkuun ollut niin onnekas että saisin kavereita ja ystäviä, joiden kanssa yhä olen tekemisissä. SevenSisterssissä asuin yli kuukauden ja hyvin olisin voinut viipyä pidemmänkin aikaa. Uskomattoman mahtavaa aikaa niiden ihmisten kanssa ja nytkin kun mietin, mulla tulee ikävä ja haluan takaisin.

Ei se mitään, sieltä lähdönkin jälkeen olin superonnekas omasta mielestäni, vaikkei mun eka lontoo flat ollutkaan se oikea. Olin löytänyt työpaikan josta oikeasti tykkäsin; Kensington Creperie oli mun ensimmäinen työpaikka ulkomailla. Siellä mä alotin as a waitress, ilman minkäänlaista aikaisempaa kokemusta tollasesta. Mulle opetettiin miten homma toimii pöytänumeroista juomien tarjoiluun. Samalla sain taas tutustua kaikkiin mun uskomattoman ihaniin työkavereihin, joiden kanssa yhä pidetään yhteyttä. Creperiessä mä vietin sen n. 7kk mun kymmenestä, mitkä Lontoossa kokonaisuudessa olin.

Töissä itseasiassa tapasin myös jorgen ja flavion, joiden kanssa päädyin asumaan meidän mini yksiöön Queen's Parkkiin (maksettiin jumalattomat 1320£/kk) . Pojat on ihan parhaita ja illan juttutuokiot ja pizzat jää kyllä ikuisesti mun muistoihin<3  Kun poitsut muutti pois niin heidän tilalle muutti sara (töistä) ja juha täältä kotkasta. Juhan kanssa vähän tahmean alun jälkeen ystävyttiinkin ja paljon tuli mahti muistoja yhdessä ja oma kanta deli, missä jokapäivä istuttiin! 

Viimeiset 2kk olin töissä covent gardenin 'Le pain quotidienissa'. tykkäsin kamalasti olla tuollakin ja työkaverit oli aivan ihania! Harmitti lähteä niin pian(14.10)..

19.10 koitti  mun lähtöpäivä Lontoosta. edellinen viikko oli mennyt itkiessä ja lähtöpäivänä olin tosi turta. Vasta kun näytin passia ennen koneeseen nousua alkoi ihan hillitön itku.

Tänään kun vihdoin saan tämän teksin kirjoitettua valmiiksi, voin sanoa, että vuosi 2015 oli rehellisesti mun elämäni paras tähänastisista, enkä sekunnin murto-osaakaan vaihtaisi pois. ihan oikeasti.

                                    +2kk

8.1.2016 on myös päivä jolloin mulla on enää tasan 2kk seuraavaan seikkailuun eli Australiaan. Koko ajan oon vaan enenemissä määrin innoissani, kun lentopäivä lähestyy. Eilen kun kuivasin mun hiuksia ja mietin lähtöä, oli pakko heittää pieni ilontanssi suunpielet korvissa.