Moikka täältä suomesta. Oon justiinsa junassa matkalla Lahdesta takaisin Kotkaan näin parinpäivän visiitin jälkeen. Kävin moikkaamassa hennaa ja rottista ja me tehtiin lettuja ja sämpylöitä ja kaikkea kivaa.
Nää viimiset 11päivää oon nähny kavereita, veljiä, kummeja ja perhettä ja käyny otossa syömässä. Asustelen Siljalla ja me koitetaan saada vähän urheilusta terveellisestä ruuasta jonkun näköstä rutiinia. Maanantaina alkaa taas työt mäkkärissä ja talleilu vihdoin ja viimein. Sitä ennen kuitenkin tänään kaisan halloween tuparit (pukupakko-apua..) ja lauantaina nään Akia ja Essiä.
Eli ihan mukavasti on mennyt ja kivaakin ollut, enkä oo paljoa vaan hengannut tekemättä mitään. Mikä on sinänsä ihan hyvä koska en halua tajuta etten oo menossa Lontooseen takasin. Nyt mulla on vaan sellanen perusikävä esim tescoa, tubea ja piccadillycircusta kohtaan. Eli ihan yleisesti Lontoota on ikävä. Ja tietysti ihmisiä.. vähän tekee kipeetä kun meidän ryhmäkeskustelussa muut tekee suunnitelmia mennä O'neillsiin tai syömään yhdessä ja meiksi on täällä jumissa.
Kauhulla odotan sitä kun oikeesti ne lontoo itkut tulee kun tajuan etten oo vähään aikaan menossa takasin. Mutta koitan ihan tietoisesti niitä vältellä mahollisimman pitkään esim sillä, etten katso vanhoja kuvia tai ajattele meidän yhteisiä seikkailuja siellä lontoon puolella. Tämän teksinkin kirjottaminen on vähän inhottavan tuntusta mutta minkäs teet.
Mutta on näitä ihmisiä täälläkin ihana nähdä ja jännä huomata ettei täällä oikeesti ole mikään muuttunut :D Plus oon koko ajan vaan enemmän innostunut siitä Australiaan lähdöstä! Päivämäärää en ole vielä lyönyt lukkoon mutta jossain vaiheessa ensivuoden alussa olisi tarkoitus läheteä.. katsotaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti